Saatiin luettavaksi Suomen matkailustrategiaa vuodelle 2020, sekä hieman matkailun tiekarttaa.
Pakko tunnustaa, että paljoa en irti saanut tekstistä, niin paljon numeroita ja myös ruudulta lukeminen tuntuu paljon vaikeammalta (en omista printteriä - vielä)
Mutta hieman omia ajatuksia.
Muuten hyvät tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset. Ainoa mitä en edelleenkään täysin henkilökohtaisesti allekirjoita, on työperäinen maahanmuutto. Varsinkin nykyisessä tilanteessa, jossa syntyperäisille suomalaisille ei tunnu löytyvän työtä josta saisi palkkaa enemmän kuin 9e/pv ;)
Koska jos työperäistä maahanmuuttoa lisätään, johtaa se eittämättä tilanteeseen jossa paikallinen jää ilman paikkaa, sillä maahanmuuttajalle yrityksen ei välttämättä tarvitse maksaa samaa palkkaa kuin suomalaiselle.
Kuitenkin meillä on enemmän kuin tarpeeksi koulutettuja, lahjakkaita ja motivoituneita ihmisiä istumassa kotona ja ihmettelemässä.
Idearikkaita, juuri loistavasti sopivia matkailualalle. Mitä kielitaitoon tulee, nykyisin suurinosa hallitsee niiden perinteisten suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ainakin yhden kielen lisää, joten itse en näe tarvetta työllistää matkailualle suomessa maan rajojen ulkopuolelta henkilökuntaa.
Ennemminkin asettaisin tavoitteeksi ja kysymykseksi sen, kuinka työllistetään jo alalle kouluttautuneet suomalaiset.
Seurattuani matkailualaa entistäkin tarkemmin viimeisen vuoden, tulleita ja menneitä trendejä niin ajattelen, että on pääosin kahdenlaisia reissaajia.
Toiset, jotka etsivät rauhaa, hiljaisuutta, shabby-chic tyylistä rentoutusta mahdollisimman autenttisessa mutta samalla ylellisessä ympäristössä. Hakevat terveyttä, mielenrauhaa, puhdistautumista ja arjen nollausta.
Kun taas toinen pää on todelliset aktiivilomailijat. Ihmiset, joille on tärkeää adrenaliini, uudet ja erilaiset kokemukset - survivor, itsensä ylittäminen, fyysisen voiman käyttö.. Kaikki mikä saa miettimään ja menemään eteenpäin täydellä höyryllä. JA siihen ei nykyiset husky/moottorikelkka"safarit" välttämättä riitä. Tarvitaan vaativampaa ja alkeellisempaa toimintaa jonka koettuaan voi palata siihen perus arkeen tyytyväisenä siihen, että on jostain niin erilaisesta selvinnyt ja pärjännyt.
Suomen matkailun heikkous on aivan ensimmäisenä hinta. Hinta, joka tulee esiin jo matkaa varatessa. Matkustaminen tänne ja myös maan sisällä on verrattaen kallista. Se karsii jo alkuun tietyt matkustajatyypit lähes kokonaan ja ne tyypit joita saamme maahan puolestaan osittain ruokkivat hintoja ja niiden nousua.
Tuntuu, kuin Suomessa ei arvostettaisi perinteisiä shoestring-reppureissaajia luullen, etteivät jättäisi paikallisille palveluille tarpeeksi tuloja.
Itse edustaen kyseistä matkailijaryhmää voin kumota ajatuksen.
Sillä siinä missä matkoissa ja majoituksissa säästää, niin lopun reissubudjetin meidän tyyliset reissaajat mieluiten käyttävät siihen pieneen yhden hengen kauppaan/kahvilaan, eli suoraan paikalliselle pienyrittäjälle.
Eikä niin, että maksetaan suuri summa matkasta, ruokaillaan vain hotellin ravintolassa, käydään hotellin järjestämillä retkillä - kärjistettynä.
Meidän pitäisi löytää keino, jolla saada matkailuun liittyviä kustannuksia alemmas jotta myös useampi matkailija löytäisi Suomen. Ja markkinoinnissa voitaisiin avata jotain uusia ajatuksia niiden ikuisten juhannusneitsyiden ja ikivanhan nokian sijaan. Valitettavasti ne ajat ovat menneet, ja 2015 olisi aika keksiä jotain täydellisen uutta.
Mitä ohjelmapalveluihin tulee, itse miettisin kuinka voimme käyttää hyväksemme tilaa. Tyhjää tilaa jota maa on täynnä.
Näin. Tässä lyhyesti ensimmäiset ajatukset joita aihe itselleni herätti :)
Hyviä pointteja Maiju :)
VastaaPoista